Starttasimme 13.6 perjantaina Hilman ja Kiran kanssa Saarijärven Ahvenlammelle Flättileirille. Hain Hannan ja Daran Saarijärven keskustasta bussiasemalta perille päästyäni.

Meil oli kahden hengen mökki, ei mikään luksus :D mutta kyllähän siihen tottui. ;) Mäkäräisiä ikkunat täynnä jotka saatiin kyllä aika hyvin häädettyä. Koiria ei pystynyt yhtään pitää ulkona turhaan ne söi elävältä hetkessä. Hanna tykkäs erityisesti kesäkeitiössä olleesta torakasta :P Hienosti tulivat tytöt Daran kanssa juttuun, mitä nyt hiukan välillä painittiin.

Ekana iltana olikin OPEN SHOW. Ilmoitin Hilman sertiluokkaan ja Kiran nomeluokkaan. Koiria oli kai yhteensä noin 70. Tuomarina oli Ruotsalainen kasvattaja Karin Friberg.

Open Showassahan ei jaeta laatuarv. nauhoja, vaan kaikkien luokkien voittajat pääsee BIS kehään jossa valitaan sitten BIS1-5.

Kiran sijoitus luokassaan 2/7. Jo valion Venla voittaessaan. Karin piti Kirasta hyvinkin mutta sanoi kuonossa olevan ridgen hiukan häiritsevän ilmettä.

Kiran arvostelu:

Very nice bitch. Lots of good details. Expression disturped by very marked ridge. Paddles in front. Very well presented.

Hilman sijoitus luokassaan 1/5 tai 4 en muista montako koiraa oli. Karin valitsi heti Hilman ensimmäiseksi ja sanoi minulle ruotsiksi että hän on täydellinen ja on rakastunut Hilmaan! :D Eli pääsimme BIS kehään ja Hilma oli mukana muistaakseen 7. parhaan joukkoon saakka. (koiriahan oli siellä noin 20.) Hilma ei jaksanut yhtään juosta enään sen jälkeen, tuntui niin väsyneeltäkin. Karin halusi palkita Hilman erikoispalkinnolla, mutta joutuu pudottaa sen kun ei jaksa enään liikkua kunnolla.

Hilman arvostelu:

A very nice bitch of very good size, neck, topline. Very well angulation. Very well galanced. A very good showdog. CAN I TAKE HER HOME??

Hilman velipoika oli BIS3 :) Onnea Paavo broidi!

Seuraavana (sunnuntai) aamuna sitten pääsimme aloittamaan treenit. Hilman kanssa menimme Vuorisen Lotan ryhmään. Katsoimme ensin kaikkien palauttamista. Jätimme koiran istumaan ja dami matkalle. Kutsu luokse/noutamaan. Hilman kanssa harjoitus meni hyvin. Hilma vaan hyppää monesti damin kanssa minua kohti niin teimme niin että otin aina askeleen kohti koiraa kun oli muutaman metrin päässä niin Hilma luovutti damin paljon maltillisemmin. Ja sitten itseni täytyy kiinnittää enemmän huomio miten toimin kun otan damin pois koiralta. Kerettiin sitä harjoitusta ainostaan Hilman kanssa tehdä niin se alkoi puistamaan koko ajan päätään ja pikku hiljaa kuono alkoi turpoamaan. Olin aamulla laittanut koiralle paljon mäkärä suihketta ja offia, ei mitään apua. Mäkäräisten määrä oli niin valtava että useita koiria joutui jättää ensimmäisinä päivinä treenejä kesken kun tuli niin kauheata kutinaa ja turpoamista. Siispä annoin Hilmalle kortisonipakkauksen ja vein sen mökkiin lepäämään. Menin sitten vaan seuraamaan muiden treenejä. Palauttuani mökille Hilma näytti lähinnä SharPeiltä. SIlmiä ei näkynyt juuri ollenkaan :( pikku ressukka! Painelin sen päätä kylmällä pyyhkeellä ja se alkoi pikku hiljaa auttamaan, uskalsin sen sitten jättää mökkiin ja lähteä Kiran kanssa treeneihin.

Kira pääsi ekaa kertaa ja minä myös VEPE treeneihin. Ja se vasta oli mukavaa ;) Harjoiteltiin SOVE osuuteen kuuluvia tehtäviä. Kira kävi ensin kumiveneellä minun ja Monican (kouluttaja) kanssa soutelemassa. Kira oli reippaasti veneessä. Seuraavaksi harjoiteltiin veneestä hyppyä, minä jäin rantaan ja Kira lähti veneellä. Ensin hiukan mietti uskaltaako hypätä mutta kun rohkastui niin seuraava hyppykin meni heti suorilta :) Kira pääsi sitten hakemaan venettä rantaan. Koiraa houkuteltiin venettä kohti ja Monica souti kymmenen metrin päähän. Kira ui kovaa veneelle ja avustaja ojensi veneestä koiralle köyden ja Kiralla ote oli varma ja päättäväinen ;) Ja niin vene tuli hienosti rantaan. Kira sai tehdä sen useamman kerrankin. Viimeisenä Kira saikin pelastaa hukkuvan. Monica sai uida aika useaan kertaan ;) Ei mitään ongelmaa, Kira pelastaa siis hukkuvatkin ihmiset ei vain damit :D Oli kyllä niin kivaa itsellä että koiralla. Mukava oli nähdä myös kokeneidempien vaikeampia harjoituksia. Tämä laji kyllä veisi mukanaan, kun olisi vaan treenimahdollisuudet.

Maanantaina Hilman nokka oli onneksi täysin parantunut ja pääsimme treenaamaan taas nomea. Olimme Sauna-Ahon Mikan ryhmässä ja puhuimme enimmäkseen elekielestä. Teimme testejä millä singaalilla koira tekee tiettyjä asioita ilman käskyä jne tai onko niillä meidän käskyilä merkitystä.

Kiran kanssa olimme iltapäivällä Pipan tokoryhmässä. Tunnaria etusijassa teimme. Tai kapulan pitämistä. Seurasimme tunnarin kanssa ja ohjasin namilla Kiraa tunnarin kanssa sivulle. Jotta saamme siitä mieluista. Alkoi satamaankin ihan hulluna. Tein itsekseen kaatosateessa kaukoja ja sitten äkkiä mökkiin lämmittelemään :)

Illanvietossa olikin sitten leirikisan vuoro. Oli taas monelaista toimintaa ja hauskaa oli :D

Tiistaina menimme Lotan ryhmään Hilman kanssa ja teimme tennispalloilla palautuksia. Ja lähihaku pillitys harjoituksia. Hilma hoksasi todella äkkiä mitä siltä haettiin. Täytynee jatkaa harjoitusta kotosalla.

Sitten ikävä kyllä piti alkaa pakkaamaan :( ja luovutimme mökin ja mentiin sitten vielä iltapäiväksi Pipan toko ja agitreeneihin. Hilman kanssa teimme ryhmässä ympyrässä luoksetuloa kujien läpi ja muiden kanssa yhtä aikaa ja seuraamista ryhmässä ympyrän keskikohtaa kohti.

Kiran kanssa otimme ohjattuanoutoa. Kiran ongelma siis että koetilanteessa menee ohitse merkin. Ja kun en saa puhua sille mitään sen jälkeen kun liikkuri on lähtenyt liikkeelle. Ei ongelmaa jos kapulan viedään vapautan ja otan merkin. Pipa vei kaksi isoa kiveä ja ohjatun yhden (jota Hanna vahti). Kira juoksi ekalla ohitse merkin ja kävi tsekkaan kivet, kutsuin sen topakasti pois. Taas sama alusta ja sitten teki merkin oikeen, teimme tämän muutaman kerran. Ja pääsi noutaan kun uskoi käskyä. Koira hetken tauolle ja uudestaan. Kira oli ihan yli hösö. Otin ensin ruudun lämmittelyksi ja se ei kohdistanut merkkii juoksi mihin sattuu. Kun sille kerroin että nyt KESKITYT! Niin löysi merkin ja ruudunkin hyvin. Sitten ohjattua uudelleen.. ja taas Kira juoksi merkin läpi. ONgelma tässä nyt on se etttä sen pitääää totella sitä seis käskyä. Ja se ei usko sitä jos ottaa pään noutaa. No niinpä teimme sille pysäytyksiä niin että Pipa heitteli lelua ja minä vapautin noutaan ja pysäytin välille. Ja kun ei pysähtynyt, niin toruin sitä ja vein paikalleen siinä missä käskyn sanoin. Ja pipa nosti lelun pois. Kira alkoi pysähtymään hyvin, ja välillä palkkasin sen itseltä ja välillä pääsi heitetylle lelulle. Olemme nyt tehneet tätä kotona paljon. Olen pysäytellyt sitä muissakin vaikeissa tilanteissa kun esim se säntää uimaan ja into on kova ja kun tottelee saa mennä. Ja tulosta on syntynyt. Ja kokeessakin SEIS käsky toimi, vaikka se olikin aika painokas ;) Loppu kevennykseksi Kira pääsi hiukan ottamaan agilityä :) Kira oli tokossa sellanen nii ku se koko ajan oisi oottanut jostain damia tai riistaa lentävän, todella rasittava :D mutta kyllä se pikku hiljaa siitä sitten tajus että nyt tokoillaan.

Kiitos leiristä kouluttajille, järjestäjille ja ystäville!! Mukavaa oli! Ja ensi vuonna uudestaan!

Kira, Dara ja Hilma, kuva Hanna Keränen